Kahdeksan viikkoa saikkua takana, tuntuu aika hyvältä päästä takaisin töihin. Hieman taustoja, 2010 toukokuussa pannutin motocrossradalla sen verran huolella että jalka oli tän näköinen:

Eihän se sitten parantunut siitä kerralla tietenkään. Syyskuun alussa raapastiin kinttu jälleen auki ja duunattiin nilkkaan uudet nivelsiteet. Näppärää on se että hommaan löytyi rakennusaineet mun polvesta. On se hyvä että on varaosat omasta takaa.

Nyt sitten kuntoutetaan ihan hullun lailla. Vesijuoksu on ollut ainoa mitä olen perus jumpan lisäksi saanut tehdä. Tylsää kyllä, mutta kun huomaa että siitä on oikeasti apua niin kyllä sitä jaksaa tehdä. Kohta pääsen jo kuntopyöräilemään ja heiluttamaan kahvakuulaa. Vuoden vaihteessa sitten lumille. YES!

Odotan alkavaa kautta innolla. Tammikuun alussa kutsuu Japani, pari viikkoa hiihtoa ja hiihtokulttuuria kameran etsimen läpi. Yhden suuren unelman täyttymys. Mukaan lähtee kaksi loistavaa laskijaa ja todella hyvää tyyppiä joten tulee olemaan todella taaki reissu.

Japanin jälkeen onkin sitten toisen unelman toteutumisen vuoro. En ole koskaan viettänyt pidempää aikaa Alpeilla. Nyt vietän, kolmen kuukauden asuminen Chamonixissä on mahtava asia. Kämppä on vuokrattu ja kaikki on kuosissa. Vielä jännitetään saanko vaimon ja koiran mukaan vai joudunko menemään yksin.
MAXsport.tv alkaa pyörimään maaliskuussa joten leikkaan sitä aluksi Nixistä käsin. Tulee olemana muuten kaikkien aikojen kausi ohjelman suhteen. Kannattaa välijyä.

Tämä loppuvuosi menee osittain reissussa ja toivottavasti myös paljon kameran takana ja editissä. Tuollainen kahden kuukauden pakollinen pysähtyminen on henkisesti pirun rankka. Varsinkin kun on tottunut koko ajan tekemään jotain. Noh, nyt on akut enemmän kuin täynnä ja motivaatiot kohdillaan. Ei ku hommiin!

ps: Tulkaahan katsomaan elokuvaa! Liput saa Vuorikadun Camusta.